« Takaisin

Uranuurtaja-tarina

Dementiahoitokoti Dagmaaria

Taru Anttila

Vanhustenhoidossa asiakaspalvelu on valttia

Tässä juttusarjassa esitellään työnantajia ja yrittäjiä, jotka ovat hyötyneet pitkäjänteisestä koulutusyhteistyöstä ammatillisen oppilaitoksen kanssa. Yhteistyön muotoja hyödynnetään mm. rekrytointiin ja henkilöstön kouluttamiseen, esimerkiksi koulutus- ja oppisopimuksilla. 

Taru Anttila perusti Dementiahoitokoti Dagmaarian muistisairaiden hoitokodiksi vuonna 2004 ja laajensi toimintaa sittemmin ostamalla Porin Suomalaisen palvelukodin yhdistyspohjaisen palveluliiketoiminnan. Yksiköt tarjoavat asiakkailleen tehostettua palveluasumista sekä pienimuotoisesti päivähoitoa ja lyhytaikaista asumispalvelua. Alalla on tapahtunut paljon muutoksia Anttilan aikana.

-Tämä ala on koko ajan muutoksessa. Jos vertaa esimerkiksi 90-lukuun, vanhukset tulivat silloisiin vanhainkoteihin hyväkuntoisina ja saattoivat asua niissä jopa 10-15 vuotta. Nykyään asumisaika on lyhyt, keskimääräisesti vain kolme vuotta, Anttila antaa esimerkin vanhustenhoidon muutoksesta.

-Lisäksi eletään valtavaa työkulttuurin muutosaikaa. Työn luonne on muuttunut ja yksityispuolen palvelut ovat lisääntyneet, joten asiakkailla on mahdollisuus valita hoitopaikkansa. Me olemme ennen kaikkea asiakaspalvelijoita ja meidän täytyy miettiä, millaisen vaikutelman annamme asiakkaille, omaisille ja yhteistyökumppaneille, Anttila pohtii.

Aktiivinen oppilaitosyhteistyö tuo turvaa

Anttila suosii aktiivista yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten kanssa ja opiskelijoita otetaan työelämässä oppimaan vuosittain kymmeniä niin hoitotyöhön, puhtaanapitopuolelle kuin keittiöönkin. Anttila on tehnyt yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa toimimalla projektiryhmissä yksityisen yrityksen edustajana ja ollut oman työnsä ohessa jopa osa-aikaisessa työsuhteessa ammatillisen koulutuksen projektissa. 

-On tärkeää, että yhteistyö toimii ja siksi keskustelemisen paikkoja ja hetkiä pitäisi luoda enemmän, vaikka aika puolin ja toisin onkin rajallista. Keskustelemalla koulutuksen sisällöistä saadaan työelämän tarpeita vastaavia valmistuneita alalle. Meille on tärkeää ja turvallista tietää, että alalle on tulossa hyviä tekijöitä, Anttila pohtii.

Anttila arvostaa sitä, että opettajilta voi kysyä suoraan, onko heillä opiskelijoita vailla työkeikkaa – ja usein innokkaita löytyy. Työelämässä oppimisen jaksoille toivotaan opiskelijoita, jotka tulevat tekemään töitä reippaalla mielellä hyvien käytöstapojen kera. Opiskelijalle nimetään aina ohjaaja, jottei hän jää vaille opastusta. Uuden opiskelijan vastaanottamista taloon helpottaa sekin, että pääsääntöisesti vanhukset pitävät nuorista.

Haaveissa oman leiman jättäminen alalle

Anttila arvostaa vuoropuhelua oppilaitosten kanssa ja on avoin uusille ideoille yhteistyön kehittämisen suhteen. Tyhjästä oman palvelukotitoiminnan synnyttänyt ja kymmenille tekijöille työpaikan luonut Anttila toivoo, ettei oma ura ole vielä lopullisissa urissaan. 

-Haaveilen siitä, että pystyisin kehittämään jotain uutta, on se sitten vaikkapa palveluiden tai rekryjen kehittämisessä. Olisi hienoa, jos voisin jättää omalla työlläni sellaisen positiivisen merkin maailmaan, Anttila miettii tulevaisuutta. 

Mitä yhteinen ennakkosuunnittelu on parhaimmillaan?

Koulutus- ja oppisopimus suunnitellaan aina yhteistyössä: suunnitteluun osallistuvat opiskelija, oppilaitoksen edustaja ja työelämän edustaja. Suunnittelua ohjaavat työpaikan sekä opiskelijan tarpeet ja osaaminen. Oppimisen tavoitteista ja sisällöistä, kuten keskeisistä työtehtävistä, sovitaan yhdessä. 

Yhteinen suunnittelu tukee kaikkien osapuolten sitoutumista tavoitteiden saavuttamiseen. Suunnittelun aikana opettajan tehtävä on avata tutkinnon perusteiden sisältöjä, varmistaa työpaikan ohjausmahdollisuudet ja ohjata työpaikkaohjaajaa. Kaikkien osapuolten roolit ja tehtävät käydään yhdessä läpi. Yhdessä sovitaan myös yhteydenpidosta, ohjauksesta ja tukitoimista. Oppi- ja koulutussopimuksessa käytetään valtakunnallisia sopimusmalleja. 

Tutki kriittisiä pisteitä ja paranna oppilaitoksesi palvelua

Iso joukko ammatillisen koulutuksen järjestäjiä ja työelämän edustajia ympäri Suomen on tunnistanut yhdessä Parasta Palvelua -kehittämisohjelman kanssa kahdeksan tärkeää työelämässä oppimisen ”kriittisistä pistettä”. Kriittiset pisteet ovat kehittämisen kohteita ja näkemyksiä työelämän ja opiskeli­jan paremmasta palvelusta. Ne muodostavat oppilaitoksen työelämän palveluprosessin.

Lue lisää yhteisestä ennakkosuunnittelusta ja muista kehittämisen kohteista Hyvän palvelun oppaasta >>

Lue myös muut Uranuurtaja-tarinat

Uranuurtajaksi?

Ilmoittaudu tai ilmianna uraauurtava työnantaja, yrittäjä tai opettaja, jonka tarina ansaitsee tulla kerrotuksi!

* Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia

« Takaisin
Takaisin ylös