« Takaisin

Uranuurtaja-tarina

Kahvila Majurska

Arja Ylä-Outinen

Kahvilan menestysresepti: perinteiden kunnioitus ja oppilaitosyhteistyö

Tässä juttusarjassa esitellään työnantajia ja yrittäjiä, jotka ovat hyötyneet pitkäjänteisestä koulutusyhteistyöstä ammatillisen oppilaitoksen kanssa. Yhteistyön muotoja hyödynnetään mm. rekrytointiin ja henkilöstön kouluttamiseen. 

– Jauhot, voi, kerma sekä marjat ja hedelmät – niihin tämä kaikki perustuu. Tämä on käsityöalaa, eikä koneet tule koskaan täysin korvaamaan ihmisen työtä, etenkään asiakaspalvelussa, leipomo- ja konditoria-alan ammattilainen Arja Ylä-Outinen kertaa alansa lähtökohtia.

Pitkän linjan yrittäjä Ylä-Outinen jatkaa sukunsa perinnettä luotsaamalla perinteikästä ja maineikasta kahvila Majurskaa Lappeenrannan historiallisella linnoitusalueella. 

– Konditoria-ala on hyvin kilpailtu ja trendiherkkä. Ajan hermolla on pysyttävä koko ajan, mutta toisaalta pitää huomioida esimerkiksi historiallisen ympäristön vaatimukset, Ylä-Outinen pohtii tasapainottelua trendien ja perinteiden välissä.

Laaja verkosto on poikinut monta erilaista roolia

Ylä-Outinen on nähnyt työelämän ja oppilaitoksen yhteistyön erilaiset puolet niin opiskelijan, opettajan kuin yrittäjänkin näkökulmasta. Saimaan ammattiopisto Sampossa kondiittoriksi valmistunut Ylä-Outinen haaveilee jatko-opinnoista, mestarintutkinnon suorittamisesta, minkä vuoksi opiskelijuus on yhä lähellä sydäntä. 

Sampon kautta on luotu vuosien varrella hyvät suhteet alan eri toimijoihin ja siksi Ylä-Outinen on pystynyt oman työnsä ohella esimerkiksi sijaistamaan opettajia ammattiaineissa. Sampon erilaisissa projekteissa yrittäjäasiantuntijana ja WorldSkills-ammattitaitokilpailun valmennusringissä toiminut yrittäjä näkee monen roolin hallitsemisen haastavana sekä palkitsevana. Ylä-Outinen on myös elintarvikealan neuvottelukunnan puheenjohtaja. 

Majurskassa opetetaan uusia osaajia mielellään

Kahvila Majurskan henkilökuntaan kuuluu Ylä-Outisen lisäksi kaksi vakituista työntekijää sekä pari tuuraajaa. Yrittäjä hyödyntää työelämässä oppimisen mahdollisuuksia laajasti ja eritoten kesäisin tekijöille on tarvetta, kun kahvilan aukioloaikaa pidennetään. Kesäsesonkina päivittäin noin viittäsataa kävijää palvelee jopa 20 hengen tiimi. Harjoittelijoita, työelämässä oppijoita, työkokeilua tekeviä, kieliharjoittelijoita ja vaihto-opiskelijoita otetaan mukaan “kahvilaperheeseen” usein. Yhtä aikaa tiloissa mahdutaan perehdyttämään jopa kolmea opiskelijaa kerralla. 

– Minulla on oma perhe kotona ja sitten on tämä työperhe. Olemme aika tiivis ja erityinen työyhteisö. Työelämässä oppijat ovat myös perheenjäseniä, joiden perehdyttämiseen ja rinnalla kulkemiseen osallistuvat kaikki, vaikka virallisesti olen aina se nimetty ohjaaja, Arja kehuu työyhteisönsä luonnetta. Koska työelämässä oppimaan otetaan paljon opiskelijoita, kaiken pitää olla kahvilan toiminnassa mahdollisimman selkeää ja yhdenmukaista, Arja kertoo sujuvan työnteon edellytyksistä.

Yrittäjä hyötyy oppilaitosyhteistyöstä 

Ylä-Outinen näkee oppilaitosyhteistyöstä olevan monenlaista hyötyä ja esimerkiksi oman asiantuntijuuden kehittämisessä se on oiva tapa pysyä ajan hermolla. 

– En tiedä mistä hankkisin helpommin asiantuntemusta kuin omasta oppilaitoksesta. Sampo on todellinen edelläkävijä ammattikoulutuksessa, sillä se järjestää juuri sellaista koulutusta kuin pyydämme, Ylä-Outinen kertoo. 

Kahvilan pyörittämisen sesonkipainotteisuuteen liittyy se, että hyviä kesätyöntekijöitä ei oteta “pystymetsästä”. Kokemuksesta Ylä-Outinen tietää, ketkä opiskelijoista voisivat pärjätä kesän kiireissä ja ketkä ei, joten työsopimukset voidaan solmia helposti hiljaisempana sesonkina työelämässä oppimisen jakson jälkeen.

– Kollegat saattavat soittaa, että tiedänkö jonkun juuri valmistuneen tai vastaavasti opiskelijat saattavat kysyä suosituksia jatkotyöllistymistä helpottamaan, Ylä-Outinen miettii yhteistyön etuja myös opiskelijoiden näkökulmasta.

Oman asiantuntijuuden vahvistamisen ja työntekijöiden hankkimisen lisäksi Ylä-Outinen kertoo oppilaitosyhteistyön tarjoavan hänelle aitiopaikan alan kehityksen seuraamiselle. 

– Olen hyvin kiinnostunut yhteiskunnallisesta kehityksestä ja siitä miten koulutusta voidaan parantaa. Mitä paremmin opiskelijat pärjäävät opinnoissaan sitä hienommin he saavat elämäntaitoja haltuun ylipäätään. Minusta kaikkien kohdalla on tärkeää laadukas koulutus, Ylä-Outinen pohtii koulutuksen merkittävyyttä.

Mitä työpaikkaohjaus on parhaimmilllaan?

Työpaikkaohjaus on ohjausta aidoissa työtehtävissä, ja se mahdollistaa opiskelijan tavoitteellisen, sopimukseen perustuvan työelämässä oppimisen. Onnistunut työelämässä oppiminen tuottaa työpaikalle osaavan työntekijän sekä lisää työyhteisön osaamista. Työyhteisö hyötyy ohjauksesta mm. kehittyvinä perehdytystaitoina ja oman työn kehittämisenä. Työpaikkaohjaajien osaamista ja palautetta hyödynnetään oppilaitoksen opetus- ja ohjaustoiminnassa ja sen kehittämisessä. 

Syvennetään työelämäyhteistyötä kumppanuuteen

Tutkitaan kriittisiä pisteitä. Iso joukko ammatillisen koulutuksen järjestäjiä ja työelämän edustajia ympäri Suomen on tunnistanut yhdessä Parasta Palvelua -kehittämisohjelman kanssa työelämässä oppimisen ”kriittiset pisteet”. Kriittiset pisteet ovat kehittämisen kohteita ja näkemyksiä työelämän ja opiskelijan paremmasta palvelusta. Ne muodostavat oppilaitoksen työelämän palveluprosessin, jolla rakennetaan kumppanuutta. Lue lisää työpaikkaohjauksesta ja palvelun parantamisesta Hyvän palvelun oppaasta >> 

Lue myös muut Uranuurtaja-tarinat

Uranuurtajaksi?

Ilmoittaudu tai ilmianna uraauurtava työnantaja, yrittäjä tai opettaja, jonka tarina ansaitsee tulla kerrotuksi!

* Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia

« Takaisin
Takaisin ylös